Neuvostoliiton miehitys Kuusamossa syksyllä 1944

Syksyllä 1944 Neuvostoliiton 205. Divisioona miehitti Kuusamon kunnan alueita välirauhansopimuksen vastaisesti. Saksalaisten jäljiltä kirkonkylä oli lähes täysin tuhottu. Puna-armeija asettui vahvaan puolustukseen Kuusamossa, järjesti marraskuun 7. päivänä lokakuun vallankumouksen juhlaparaatin ja vetäytyi rajan taakse marraskuun puolivälissä ryöstellen ja tuhoten saksalaisilta pystyyn jääneitä rakennuksia.

Puna-armeijan eteneminen Kuusamon alueelle
Syyskuussa 1944 saksalaiset vetäytyivät Kiestingistä Kuusamon kautta kohti Rovaniemeä ja asettuivat muutamaksi päiväksi puolustukseen vahvasti linnoitetulle Kuusamon Lahtelan puolustuslinjalle (Salpalinjalle) viivyttämään puna-armeijan etenemistä. 

Neuvostoliiton 205. Jalkaväkidivisioona seurasi tiiviisti saksalaisten perässä. Divisioonan etujoukkona toimineet 721. ja 731. jalkaväkirykmentit ylittivät Suomen rajan 20.9., ja etenivät taistellen Lahtelan asemien eteen, ja saivat puna-armeijan sotapäiväkirjan mukaan vastaansa saksalaisten häirintätulta ja kiväärikaliiperisten aseiden tulitusta. Varsinaista läpimurtohyökkäystä ei kuitenkaan tehty – puna-armeijan komentajat tiesivät kokemuksesta, miten vaikeaa kantalinnoitetun puolustuslinjan läpi olisi murtautua. Saksalaiset vetäytyivät 26.9.1044 kohti Kuusamon kirkonkylää.

Avaa suurempi kartta

Kuusamon kirkonkylän valtaaminen
Syyskuun 27. päivänä 1944 puna-armeijan joukot marssivat Kuusamon kirkonkylään ilman taistelua. Saksalaiset olivat jättäneet alueen ja vetäytyneet Rovaniemen suuntaan. Näky oli lohduton: kirkonkylä oli lähes kokonaan poltettu, ja sotapäiväkirjan mukaan vain neljästä viiteen rakennusta oli saksalaisilta jäänyt tuhoamatta. 

Divisioona ryhmittyi nopeasti puolustusasemiin kirkonkylän ympäristöön. Yksi rykmentti jätettiin Lämsänkylään turvaamaan selustaa, ja koko Juntusrannasta Kuusamoon johtava tie jäi puna-armeijan hallintaan. 91. erillinen panssarirykmentti toi alueelle yli 20 panssarivaunua, ja lisäksi käytössä oli 24 Katjusha-raketinheitintä. Tätä järeätä kalustoa oli tuotu Kuusamoon mahdollista myöhemmin määrättävää Ouluun suuntautuvaa hyökkäystä tukemaan.

Puna-armeijan resurssit Kuusamossa lokakuussa 1944

• Sotilaita 6 786
• Hevosia: 846
• Tykkejä: (50mm–120 mm): 78 kpl
• Kranaatinheittimiä (50mm–122 mm): 105 kpl
• Panssarintorjuntakivääreitä: 156 kpl
• Kuorma-autoja: 116 kpl
• Panssarivaunuja: 28 kpl
• Raketinheitinautoja (Katjuša): 24 kpl

Tiedot ovat peräisin Neuvostoliiton Karjalan rintaman lokakuun resurssi- ja kalustoraportista. Suppealla alueella oli Kuusamon alkuvuoden 1944 asukaslukuun  nähden (n. 12 000 asukasta) runsaasti sotilaita ja sotilaskalustoa.

​Sotasaalis saksalaisten jäljiltä
Vetäytyneiltä saksalaisilta jäi Kuusamoon huomattava määrä kalustoa ja varastoja. Puna-armeijan raportin mukaan sotasaaliiksi jäi yli 200 rautatievaunua, kymmeniä autoja, aseita, ampumatarvikkeita sekä suuria määriä elintarvikkeita ja kauraa. Saksalaiset olivat kuitenkin ehtineet tuhota suuria varastoja ja räjäyttää muun muassa 400 vuodepaikan kenttäsairaalan. Alueelta löytyi myös poltettu Messerschmitt-hävittäjä ja noin 150 hautaamatonta, taisteluissa kaatunutta saksalaissotilasta.

Päiväohjelma miehityksen aikana 
Puna-armeijan sotapäiväkirjat kertovat, että Kuusamossa noudatettiin tarkkaa päiväjärjestystä. Sotilaat heräsivät aamulla, suorittivat verryttelyt ja aamupesun, minkä jälkeen vuorossa olivat koulutus, ampumaharjoitukset ja erilaiset työtehtävät. Iltapäivällä huollettiin aseita ja ilta päättyi poliittiseen valistukseen sekä hiljaisuuteen kello 23.

Sotapäiväkirjoissa mainitaan myös arkisia yksityiskohtia. Varsinaiset sotatoimet eivät häirinneet, joten sotilaat kävivät saunassa, leikkasivat tukkansa ja ajelivat partansa. Hevosia ulkoilutettiin maastossa, ja osa sotilaista osallistui sillanrakennustöihin sekä miinojen raivaamiseen.

Korsukylät ja talvimajoitus
Puna-armeijan joukot varautuivat pysymään miehitetyllä alueella talven yli, joten lokakuun alussa alettiin Kuusamon alueelle rakentamaan satoja maakorsuja sotilaiden käyttöön. Korsuja kaivettiin rinteisiin osittain maan alle, ja niissä oli lauta- tai multaseinät sekä kamiinat lämmitystä varten. Puutavaraa otettiin polttamatta jääneistä ladoista ja parakeista. 

Kun kuusamolaiset palasivat evakosta keväällä 1945, monet joutuivat asumaan näissä mahorkalle haisevissa korsuasumuksissa, sillä omat kodit oli poltettu.

Lokakuun vallankumouksen juhlaparaati Kuusamossa
Neuvostomiehityksen näkyvin tapahtuma oli 7. marraskuuta 1944 järjestetty sotilasparaati Kuusamon kirkonkylän pääväylällä. Paraati juhlisti Neuvostoliiton lokakuun vallankumouksen 27-vuotispäivää. Sotilaat marssivat orkesterin tahdittamana, liput liehuivat ja divisioonan komentaja piti joukoille puheen. Samalla luettiin Stalinin käsky nro 220 sekä Karjalan rintaman komentajan onnittelusähke.

Paraatin jälkeen sotilaille tarjottiin juhlapäivällinen, ja ilta jatkui poliittisilla keskusteluilla ja vapaa-ajan vietolla. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun Neuvostoliiton puna-armeija järjesti vallankumouksen vuosijuhlan Suomen maaperällä – symbolinen viesti siitä, että Neuvostoliitto piti Kuusamoa hallinnassaan voittajan ottein.

Vetäytyminen Kuusamosta
Marraskuun puolivälissä 1944 puna-armeija alkoi vetäytyä takaisin itärajan taakse. Ennen lähtöään joukot polttivat Kuusamossa saksalaisten tuholta säästyneitä rakennuksia mukaan lukien pappilan päärakennuksen, jota oli käytetty esikunnan kokoustiloina. Vetäytyessään neuvostosotilaat ryöstivät itärajan taakse kaikenlaista käyttökelpoista siviilien omaisuutta: huonekaluja, astioita, ompelukoneita, verkkoja ja veneitä.

Keväällä 1945 evakosta palanneet kuusamolaiset näkivät kirkonkylän täysin raunioituneena. Jälleenrakennus jouduttiin aloittamaan tyhjästä, ja alkuvaiheessa monet perheet majoittuivat puna-armeijan korsuihin. Näky oli karu muistutus siitä, miten syvän jäljen sota ja miehitys jätti Kuusamoon.

Lähteet ja lisätietoa

• Tuomo Kallioniemi: Syksy 1944 – Saksalaisten vetäytyminen ja itärajan pitäjien neuvostomiehitys.
• Venäjän puolustusministeriön arkisto, TsAMO: Neuvostoliiton Karjalan rintaman sotapäiväkirjat ja asiakirjat.
• ​​Blogisarjan osa 1: Neuvostoliitto miehitti Suomen itärajan pitäjien alueita.
• Verkkosivu: Kuusamo – lokakuu 1944